Suomalaista viittomakieltä käyttävien kuurojen ja huonokuuloisten nuorten mediankäyttö ja mediaympäristöt sosiaalisina ja kulttuurisina käytänteinä
Keywords:
media, monilukutaito, suomalainen viittomakieli, nuoret, saavutettavuus, monikielisyys, multiliteracy, finnish sign language, youth, accessibility, multilingualismAbstract
Tarkastelen artikkelissani 25:n suomalaisen viittomakieltä (SVK) käyttävän 13–28- vuotiaan kuuron ja huonokuuloisen (KHK) nuoren median käyttöä ja tekstikäytänteitä digitaalisissa ympäristöissä sosiaalisina ja kulttuurisina käytänteinä. Lähestyn aihetta ensisijaisesti sosiokulttuurisen tekstitaitoperinteen (Uudet lukutaidot, New Literacy Studies, NLS) näkökulmista. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä medioita ja mihin tarkoituksiin KHK-nuoret käyttävät niitä? Millaisiin käyttäjäryhmiin nuoret ovat jaoteltavissa? Tulokset osoittavat, että KHK-nuoret ovat mediankäytöltään ja monilukutaidoiltaan heterogeeninen ryhmä, jossa ilmenee kielellisiä, kulttuurisia ja yksilöllisiä eroja. KHK-nuoret ovat jaettavissa mediankäyttö- ja lukutavoiltaan kolmeen ryhmään: 1) visuaalinen ja viitottujen kielten lukija, 2) monikielinen lukija ja 3) puhuttujen kielten lukija. Näiden ryhmien piirteitä voidaan tarkastella kieli- ja lukutaitojatkumolla, joiden päissä painottuvat eri kielet ja modaliteetit. KHK-nuoret lukevat media-arjessaan useita erikielisiä tekstejä monenlaisissa digitaalisissa ympäristöissä. SVK:n lisäksi he lukevat ja viittovat usein muitakin viitottuja kieliä ja kansainvälistä viittomista (International Sign). Mediaympäristöjen saavutettavuus, viittomakielisten tekstien ja ympäristöjen saatavuus sekä KHK-nuoren kieliin, kulttuuriin ja kuulostatukseen kytköksissä oleva lukijaprofiili ovat vuorovaikutteisessa suhteessa ja vaikuttavat myös nuoren toiminnan mahdollisuuksiin. Kotimaisen rajallisen viittomakielisen mediatarjonnan vuoksi KHK-nuoret lukevat usein ulkomaisia viitottuja mediasisältöjä, useimmiten kansainvälisellä viittomisella tai amerikkalaisella viittomakielellä. Tekstitys koetaan tärkeänä osana erityisesti audiovisuaalisissa mediasisällöissä, mutta sen tarjoamat hyödyt puhutuissa sisällöissä eivät ulotu kaikkiin KHK-nuorten lukijaryhmiin. Tekstitys koetaan tärkeänä myös viittomakielisissä mediasisällöissä, sillä KHK-nuorten SVK-lukutaito ei aina ole riittävä tavanomaisella sujuvuudella tuotettujen viittomakielisten mediatekstien lukemiseen eri aihepiireistä, ja myös suomenkieliset tekstit tuottavat osalle KHK-nuorista vaikeuksia. Mahdollisuudet monilukutaitojen oppimiselle eivät siten Suomessa jakaudu tasaisesti.
How to Cite
Copyright (c) 2024 Ulla Sivunen
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.